Hölynpölyä

Ilmeisesti kissa ja auto katselivat loppuvuoden työtahtia sillä silmällä, että nyt on hyvä aika ottaa osinkoja, mutta aloitetaan tammikuun tarkastelu alusta:

1. koulukuvaukset tapahtuvat nykyisin niin myöhään loppuvuodesta, että lasku jää seuraavan vuoden puolelle. Samalla tämän vuoden alkuun jäi Black Fridayn ostosten maksuja.

2. "Ei mulla ole talvitakkia." "Mitä höpiset, onhan!" Poikanen veti talvitakin päälleen ja äiti huomasi juoksevansa nettiin, josko vielä löytyisi lapselle talvitakki, jonka hihat yltäisivät edes ranteeseen asti. Ei kuulemma ollut housujakaan. Eikä paitoja. Mie odotan sitä aikaa, kun ihminen osaa ennakoida vaatehankintatarpeensa niin, ettei kausitarvikkeissa tarvitse tyytyä siihen mitä enää myydään vaan siihen mikä oikeasti miellyttää silmää. 

3. joskus ennen joulua hätäpäissäni lupasin tytöllekin reissun vaatekauppaan ihan vain koska alet. Tää on sitten se toinen ääripää. Kauppa tyhjenis vaikka ei ois mitään tarvetta ja neuvottelutaidot on hiottu vuosien saatossa huippuunsa. Kuolema näyttää korjaavan aina, kun ei saa kaikkea haluamaansa ja perusteluja löytyy roppakaupalla miks kaikki viidet housut pitää saada just nyt. No ei saanut kaikkea haluamaansa siltikään.

4. Jostain syystä kissa löyti takaisin hiekkalaatikolle virtsatieinfektion hoidon aikaan ja vaikutus jopa kesti useamman hetken. Kuitenkin joulun jälkeen kakkapaikat alkoivat löytyä ihan mistä tahansa muualta kuin laatikolta, joten mars lääkäriin. Onneksi sain ajan juuri kyseiselle tohtorinnalle, kissa leipo ilmaa, kun muut ihmetteli mitä vatsan ultrasta löytyy ja löytyihän sieltä: ohutsuolen seinämä on paksuuntunut. 

No niin. Suolistosairas kissa istuu tähän perheeseen kuin nyrkki silmään. Kissalle piikit niskaan ja antibiootit evääksi kotiin. Annoin sille antibiootin seuraavana päivänä ja ensimmäistä kertaa elämässäni näin, kun kissan sielu irtos ruumiista. Se rupes kuolaamaan todella paljon, filmi pysähty täysin, hoiperteli pakoon (se mihinkään päässy) ja kun elämä palasi silmiin se oksenti välittömästi. Hyvä homma.

Seuraavana päivänä soitin ellille, että vieläkö näiden pillereiden kanssa leikitään vai joko pistetään 2 vkon ab-piikki. Päädyttiin piikkiin. Tuosta on nyt aika tarkkaan se pari viikkoa, jonka ajan on muistanut missä hiekkalaatikko on. Eilen näytti taas muisti pettävän ja saman teki tänään, joten epäilen, että kissa pääsee loppuelämän kortisonikuurille ja hyperallergikon ruokavaliolle.

5. Sitten se auto. On toki ollut koko ajan tiedossa, että vara-avain pitää teettää jossain vaiheessa, mutta eihän sitä rahaa löydy ennen kuin on pakko. Auton alkuperäinen avain päätti lähteä omille teilleen kaukosäätimestä, onneksi putosi vain omaan syliin. Onneksi myös startti ei ole pohjaton kaivo vaan avain pysyi kaukosäätimessä, kun sen lukkoon laitoin ja sain auton käyntiin. Muuten olis pitänyt kävellä hevonkuusesta kotiin ja hinauttaa koko vekotin kotiin.

No mutta. Seuraavana päivänä ajoin Intekiin, heppu liitti avaimen uuteen kaukosäätimeen (vanhassa ei ois kestänyt uudellakaan sokalla) ja samalla ostin vara-avaimen. Ei ollut ihan halpa reissu, mutta ilmeisesti autolla ei välttämättä voi ajaa ilman kaukosäädintä, jos siinä on jokin ajonestojärjestelmä. En tiedä onko vai ei, mutta nyt on vara-avain säätimen kera.

Muutoin tuo auto on ollut ihan paras auto kaikista käyttämistäni autoista. Kun lämpötilat sahasivat nollan molemmin puolin, meinas jo epätoivo iskeä, kun ovet jäätyivät kuskin ovea lukuunottamatta kiinni. Nyt, kun on pysytty pakkasen puolella, ei ole ovissa mitään ongelmaa. Toisin oli varsinkin Kiassa, jonka kanssa sai tehdä joka talvi notkeustestin, jos edes yksi ovi aukesi. Samaa jumppaharjoitetta sai tehdä ajoittain myös caddyn kanssa.

Tänään oli -21 pakkasta. Kia olis näissä pakkasissa sanonut sopparin irti ja käskenyt kävellä. Caddy ois kanssa kyselly oonko ihan tosissani. Tämän kanssa ei vielä tarvii edes neuvotella. Katellaan mitä tapahtuu -30 tietämillä. Tähän asti jokaisen talviaamun tähtihetken eli etuikkunan skrabauksen olen onnistunut välttämään lasinsuojan avulla. Ostin kyllä sisätilalämmittimen, pienen ja piskuisen vekottimen, joka riittää antamaan sulattamiseen alkupotkun, mutta vielä en ole tarvinnut. Auto lämpiää melko nopeasti, joten muutenkin skrabailun määrä on vielä siedettävä myös kipeille käsille. 

No niin. Kaikkia nyt kiinnostaa onko tämä joku kootut selitykset velanotolle vai mitä höpisen. Ei ole. Tai on kai. Riippuu miten siihen opintolainaan suhtautuu. Eli vuodenvaihteessa tuli tämän kevään opintolaina. Siitä maksoin ja toistaiseksi suunnitelma on joko jakaa menot neljälle kuulle tai sitten palauttelen rahoja kevään mittaan ko. tilille. Ja edelleenkin. Jos et ruoski jokaista muutakin opiskelijaa opintolainan otosta, turha on kivittää minuakaan. Ihan yhtä "väliaikainen elämänvaihe" tämä opiskelu on minullekin ja "sen voi sitten maksaa pois, kun pääsee töihin" ja mitä näitä nyt muita syitä olikaan, miksi yksi ihmisryhmä voi rahoittaa jokapäiväisen elämisensä lainalla, vaikka kukaan muissa väliaikaisissa elämänvaiheissa elävä ei sitä voi tehdä.

Ai niin. Se vapaaehtoinen luottokielto. Kerran nappasin sen pois, mutta ilmeisesti vaikutus ei olekaan välitön, joten laskun sijaan ostos maksettiin rahalla ja nappasin sen takaisin voimaan. Olkoon nyt toistaiseksi voimassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Paljon maksaa parisuhteen päättyminen?

Minun vuoro

Sattuu ja tapahtuu