Kaikenlaista

1.4 aloitti toimintansa verohallinnon ylläpitämä positiivinen luottorekisteri. En olisi edes muistanut koko asiaa, ellei olisi somessa tullut vastaan maininta tuosta. Uteliaana kansalaisena kävin katsomassa omat tietoni ja ihan oikeilta näyttivät. Aika monella taitaa olla jotain häikkää tiedoissa, joten suosittelen tarkistamista jokaiselle.

Verottajasta puheenollen sain esitäytetyn veroilmoituksen. Pieniä muutoksia tein tänäkin vuonna, mutta en usko, että palautusten määrä kovinkaan heilahtaa. Kumma kyllä tänä vuonna palautukset eivät sykähdyttäneet samalla tavalla, kuin aiemmin. Todennäköisesti syy oli se, että tiesin odottaa tuota luokkaa olevia palautuksia. Paljon enemmän olisi sykähdyttänyt, jos en olisi niitä saanut tai summa olisi ollut paljon pienempi.

Liekö hallitukselta pieni keskisormen nosto pienituloisille alamaisilleen vai ihanko vahingossa tuli kaiken maailman leikkaukset voimaan juuri aprillipäivänä. Omalla kohdalla ensimmäinen leikkuri heilahtaa kesällä asumistuen tarkistuksessa. Giljotiiniin jää n. 100 euroa, josta todennäköisesti selvitään suuremmitta kivuitta.

Seuraava leikkuri ei ole hallituksen tekemä vaan oma valinta. Saan viimeisen aikuiskoulutustuen ensi vuoden tammikuussa ja sen jälkeen putoan opintotuelle. Tuloni pienenevät noin 600 euroa.

"Mene töihin!" tuntuu olevan jokaisen ratkaisu kaikkeen varsinkin, jos somea selaa. Tuntuu, että ilmapiiri ja asenteet kaiken kaikkiaan ovat koventuneet ja kaikkeen tarjotaan ratkaisuksi töitä. Jos en ihan väärässä ole, työttömiä on tuplat avoimiin työpaikkoihiin verrattuna, joten kaikille tuo ei ole ratkaisu. Omaa tilannettani hankaloittaa hallituksen neronleimaus asumistuen 300 euron ansiotulovähennyksen poistamisesta. Tuon takia vaihtoehdot ovat nämä:

1. Menen kiltisti töihin. Saan asumistukea, mutta jokainen ansaittu sentti pienentää asumistukea ja pitäisi ilmoittaa Kelaan. En voi tietää ovatko tuloni koko ajan samat tai onko minulla edes joka kuukausi töitä. Haluanko elää vaihtelevien tulojen kanssa ja riskeerata taas takaisinperintään joutumisen? Haluanko opiskella hiljakseen tai pahimmassa tapauksessa viivästyttää opintojani töiden vuoksi.

2. En mene töihin. Suoritan opintoni mahdollisimman nopeasti. Tiedän sentilleen joka kuukausi tuloni, joten voin jo nyt suunnitella budjettia 2,5 vuoden opiskeluajalle.

Tällä hetkellä kieltämättä 2. vaihtoehto houkuttelee. Ennakoitavuus houkuttelee. Joten, jos hallitus oikeasti luuli, että nämä leikkaukset nostavat porukoiden työhaluja niin taitaa valitettavasti käydä toisinpäin.

No mutta. Tätä pohdintaa voin käydä vielä melkein vuoden, joten ei ole vielä akuutti aihe. Sen sijaan akuutimpi aihe on jokaisen lemmikin omistajan eteen jossain vaiheessa tuleva päätös. Viime syksystä asti kuukausittain kipupiikillä käytetty kissa ilmoitti mulle viime kerralla, että tämä leikki on jo nähty. Aiemmin lähti mukaan melkein sopuisasti (mitä nyt hätäpissin teki joka kerta kopan eteen ja matkalla hätäkakat koppaan), mutta nyt lähti karkuun jo, kun vasta avasin kopan. Lisäksi katoin, että virtsa ois tummempaa kuin aiemmin, joten virtsakivet taitavat oireilla.

Koko menomatkan mietiskelin asiaa ja eläinlääkäriltä kyselin toimenpiteestä ja sen toteutuksesta. Kotimatkalla haudoin päätöksen valmiiksi ja kotona otin asian puheeksi.

Olen nyt viikon verran valmistanut tyttöä kissansa lopetukseen. Hän valitsi uurnan ja sai vaikuttaa tehdäänkö lopetus tällä viikolla vai parin viikon päästä (kipupiikki kestää valittuun päivään ja viimeksi sai akupunktiotakin). Päivä ja kellonaika ovat nyt sovittu eläinlääkärin kanssa. Tuntuu, että olen saanut jonkinlaisen rauhan asian suhteen. Enää ei tarvitse koko ajan tarkkailla kissan mahdollisia oireita. Nyt voin keskittyä tukemaan tytärtäni asian hyväksymisessä ja surun ja ikävän käsittelyssä.

 

Edit: kirjoitusvirheen korjasin ja samalla huomasin, että tunnisteet menevätkin aakkosjärjestykseen. Mitä ihmettä?