Huokaus

Tästä tarinasta tulee sen verran pitkä, että en kehdannut sitä kirjoitella kuluseurannan perään. Tästä eteenpäin pitää ehdottomasti muistaa tehdä kuluseurannat reippaasti lähempänä kuun loppua eikä näin loppupuolella uutta kuuta. Tää ei toimi.

Mutta asiaan. Mulla ei ollut mitään muistikuvaa mitä hittoa oon ostanut esim. kotisälää 45 eurolla, mutta ilmeisesti jotain hyötyä on laskulle ostamisesta, koska käväisin Klarnan sovelluksessa selaamassa laskut ja löytyhän se: nähtävästi oon tyhjentänyt Tokmannin alen wc-raikastimista, leivinarkeista ja wc- ja talouspapereista. Lisäksi oon ostanut kosteusvoidetta ja varsinkin lasten pari vuotta pyytelemät sähköhammasharjat meille kaikille kuusen alle.

 

Tänä vuonna, jos koskaan, on tullut opittua se, että eläimen kanssa kannattaa olla muutaman rahan sotakassa aina valmiina. Koiran rokotus ei tullut yllärinä vaikka olin sen jo unohtanut (ja varmaan unohdan joka vuosi tästä eteenpäinkin). Kissa oli se, joka pääsi yllättämään. Kiiliäinen lopetti märkäruuan syömisen siihen päivään, kun Shania lopetettiin. Aluks luulin, että kissi suree kaveria, mutta ei. Nytten ilmesty kakan päälle verta ja vaikka sitä tuli vain kerran, kiikutin sen lääkäriin, kun oireili mahaansa muutenkin. Mahasta ei oikeastaan löytynyt vikaa, mutta hammasremonttiin pääsi. Tällä kertaa tiesin mitä tehdään, joten sain edes jonkinlaisen hinta-arvion jo etukäteen. Hammas poistettiin, ja joitain seurattavia hampaita on, mutta parin viikon pehmytruokakuurin jälkeen saa nyt syödä normaalisti.

Auttoko se hammasremontti mahavaivoihin? En tiedä. Pirulainen paskoo edelleenkin just tasan sinne minne huvittaa. Oletteko ikinä kuullut, kun kissa mouruaa samalla tavalla kuin vuoteinen taapero huutaa? Sitä kuunnellessa tulee ihan vakavasti harkittua manaajan etsimistä, mutta tuo "kielillä puhuminen" on vähentynyt huomattavasti eikä ulos tule enää kuivia papanoita vaan koirankasan kokoinen pehmyt makkara. Olkaa hyvä. Toivottavasti, et lukenut tätä ruokapöydässä. 

Lähinnä siksi tätä tänne kuvailen, koska mikä kettu tuota elukkaa vaivaa? Ehdotuksia otetaan vastaan. Kipulääkekuureja ja Levolac-kuureja olen pitänyt ennen hammasremonttia, mutta ei se ainakaan laksatiivia tarvii ja jotenkin oudoksun, että pehmeän ja kostean jöötin puskeminen olisi kivuliasta. Onko sillä dementia? Vai jäätävä vitutus? Pelkääkö se koiraa, kun joskus selvästi kattoo onko nyt hyvä hetki juosta olohuoneen kissapuusta keittiön pöydälle syömään? Vaikka iltasin puskee koiraakin ja sillon, kun haluaa tehdä vessan ulkopuolelle on ihan sama vaikka koira ois alla kita auki valmiina vastaanottamaan herkkupalat. Oon muuten "muutaman" kerran keskustellut koiron kanssa siitä, kumpi ne kasat siivoo. Nykyisin voitan, jos oon heti paikalla, aikasemmin ei mitään jakoja. Tosin nykyisin, jos lattian kuopiminen alkaa mun läsnäollessa koppaan kissan kantoon ja heitän vessaan. Siellä on ihan sama minne tekee, jos ei kerran laatikko (tai toinen, kummatkin tyhjennetään säännöllisesti, joten tilaa ois) kelpaa.

Poikasen parkour peruuntui koko syksyltä, ja sain koko maksun takaisin. Sillä rahalla oli ihan kätevä maksaa kevätkausi. Toivottavasti kunto antaa myöten jatkaa harrastusta.

Ootteko muuten huomannut, että lääkkeiden tai ainakin joidenkin lääkkeiden hinta olisi tullut alaspäin? Mun migreenilääkkeet maksoivat aiemmin lähemmäs 20 euroa paketilta, nyt olivat 11 euron pinnassa. Sama on käynyt hypersomnialääkkeelle. Aiemmin maksoi 30tbl lähemmäs 50€ ja 90tbl n.130€. Nyt en edes tiedä paljon pienempi paketti maksaa, kun raaskin ostaa n. satasen maksavia 3kk annoksia. En voi valittaa :)

Meidän vaatekulut räjähti totaalisesti käsiin. Kaikki ulkovaatteet sovitettiin jo elo-syyskuussa. Kysyin monta kertaa, että pitävätkö vielä vaikka on sopivat ja aina vaan "joo". No sitten alko tulla viilempää ilmaa ja yht´äkkiä ei olevinaan olekaan pipoa. Eikä kaulaliinaa. Tai edes takkia. No just. Talvikengätkin olevinaan oli vielä tälle talvelle ja toiselle oli kaapissa jo seuraavakin koko, mutta sitten toinen ilmottaa, että ei ne enää mahdu ja kun toinenkin pääsi sovittelemaan siivellä niin ei enää kotona olevat sopineetkaan. No olkoot. Pääasia, että on semmoset kamppeet, että ne menevät päälle ja entisiä voin myydä pois. Elkääkä nyt sanoko, että oisin käynyt kirpparilta hakemassa kympillä kaikille talvivetimet. En ois. Käytiin neljässä kaupassa (kahdessa ruokaostosten lomassa, joten olis ollut asiaa joka tapauksessa) ja multa meinas mennä kuppi nurin, koska

1. Poikaa on ihan jäätävän vaikea saada kaupoille. Ainakin minun kanssa. Keskustassa voi seikkailla yksinään ja niin tekikin elokuussa, mutta automatkan päähän... en tajua. En kuollaksenikaan lähde sen kanssa penkomaan tuntitolkulla jotain kämästä kirpputoria, josta et välttämättä löydä kuitenkaan tarvitsemaasi. Netin kirppareiden kokeilu on vielä vaiheessa.

2. Herrajumala miten paljon voin vihata kaupoissa käyntiä. Ehkä tuhlatusta summasta vois päätellä, että on iloisena viskottu euroja suuntaan jos toiseenkin, mutta ei. Eniten ketuttaa, jos ja yleensä kun ei ensimmäisestä löydy mitään. Sitten toiseen. Kävelet niitä messuhallien kokoisia kauppoja ja kuulet kolmen sekunnin päästä saapumisesta "Ei täällä oo mitään." "Ootko kattonu kaikki?" "Joo, ei täällä oo mitään." ja sitten kävellään kaikki kolme miesten osastolle, jonka vaatteisiin rakas heinänkorteni hukkuu, mutta lastenosastolle ei edes vilkaistakaan, koska TEINI. Samalla toinen juoksee innoissaan ympäri kauppaa, kasaa sovitusta varten joka toisen näkemänsä vaatteen ja sitten odotellaan sovitukseen pääsyä, sovitusta ja varsinkin neuvottelua siitä, kuka ne täysin tarpeettomat, mutta niin ihanat vaatteet maksaa (tarpeettomat hankinnat maksaa itse). Loppujen lopuksi kaupasta kävelee ostoskassin kanssa ihan väärä lapsi ja komppania vaihtaa kauppaa seuraavaan. Ja tällä kertaa vielä uutena päivänä koluttiin viimeinen marketti, josta alko löytyä varsinaisellekin kohteelle ulkovaatetta. Sisävaatteensa saa etsiä ihan itse keskustassa luuhatessaan, siihen en osallistu enää pitkällä tikullakaan.

Jotta tämä ei lopu tähän, nyt ei toinen löydä ulkohousujaan vaikka kuukausi sitten niiden sijainti oli tiedossa. Ja mun satkun maksaneesta uudesta talvitakista on jo ratkennut yksi tikkaus. Ihan sama, nuo housut kaivan esiin vaikka ois viimeinen tekoni ja talvitakin osaan kursia itsekin.

Halloweenkuluja on muistaakseni ollut jo parin kuukauden kuluseurannassa. Tämän kuun ostokset sisältivät kassillisen karkkia Lidlistä. Sieltä oon hakenut jo parina vuonna karkit näihin juhliin. Meillä ei siis käy ovelle koputtelijoita (Luojan kiitos, koira sais hermoromahduksen) vaan meillä on juhlittu halloweenia isommalla porukalla jo neljänä vuotena. Juhlien isäntä on tosin ollut lopettamassa perinnettä jo viime vuoden juhlan jälkeen ja taas on ensi vuosi "ehkä", mutta ehdottomasti järjestän niin pitkään, kuin vieraita ei haittaa keski-ikäisen kareninkin seura. Omaa rahanmenoa tämän juhlan suhteen suitsin sillä, että tehtiin näistä alusta lähtien nyyttärit. Alussa ei ollut rahaa ruokkia porukkaa melkein heti tytön synttäreiden jälkeen (ne pidetään syksyllä, jotta kaverit varmasti pääsevät paikalle) ja halusin välttää sen, että ihmisistä olis ehkä kuitenkin tuntunut, että pitää tuoda jotain. Siispä joka vuosi on yhdessä sovittu mitä kukakin osallistuja tuo ja pöytä on ollut koreana. Tähän asti eväät ovat riittäneet, mutta nyt tiedän mitä se oikeasti on, jos talossa on pohjattomasti syöviä teinejä. Ensi vuonna ainakin suolaisten ja juomien määrä tuplataan ja pitää suunnitella jotain oikeaa aamupalaa. Mutta kivaa oli ja vaikean syksyn jälkeen oli mukava nähdä, että lapsen kaverisuhteet voivat edelleen hyvin.

Joululahjojen hankkimisen aloitin jo nyt. Kaikille on uudet sähköhammasharjat, niitä on pyydelty jo vuoden ajan ja nyt päätin kokeilla itekin. Lisäksi ostin pari peliä meille ja yhden siskon perheelle. Joululahjat taidan tänä vuonna kuvata vasta sitten, kun on kaikkien lahjat tulleet, varsinkin, kun en muistanut aloittaa sitä heti ostosten alussa. 

Just tasan nyt on menossa Black friday -hulinat. Tää on mennyt ihan älyttömäksi. Ensin on Single´s day, mutta se onkin nyt jo viikko joissakin kaupoissa. Black friday oli aiemmin just tasan se perjantai ja that´s it, mutta nyt on ainakin Lidlissä jo koko kuukauden kestävä musta perjantai. Giganttikin aloitti oman mustan viikkonsa eilen ja muut tippuu pikku hiljaa perässä. Kunhan musta perjantai on taputeltu, perässä laahaa vielä Cyber monday. Millonkahan kybermaanantai muuttuu viikoksi? Olenko tehnyt ostoksia? No kyllä olen. Joululahjoja on siirtynyt ostoskoreihin ja hankittu on sellaisia asioita, joita olen miettinyt ja suorastaan kaivannut jo ainakin vuoden. Päähänpistoja ei siis ole tehty, mutta ostoksia kylläkin. Paljon on puhuttu siitä, ettei ne tarjoukset ole oikeasti tarjouksia ja tottakai hintojen kanssa saa olla tarkkana. Merkintävelvollisuus viimeisen 90(?) päivän alimmasta hinnasta auttaa ainakin minua ja olen huomannut joissakin sen, että hinta on ollut alempi ja nyt onkin nostettu. Mutta tästä varmaankin lisää sitten...joskus.