Syyskuun kuluseuranta

Tulot: 4079,20€

Ruoka: 457,02€

Velat: 700€

Budjetoidut menot: 2632,45€

Tuloja olivat asumistuki, lasten tuet ja lisät, palkka, opintolaina ja opintotuki, vakuutuskorvaus sekä lahja ja kirppismyynnit.

Ruoka: oikeastaan ei ollut edes nälkä, mutta ihan selvästi lapset ovat tottuneet siihen, että kaupassa käydään kerran viikossa vaikka jääkaappi olisi puolillaan.  

Budjetoituihin menoihin kuului: 

- 718,11€ vuokra

- 305€ koiran sterkka

- 267,67€ liikkuminen (sis. bensan, parkit yms.)

- 234,39€ vakuutukset

- 231,48€ vaatteet (kaikille, omat kengätkin ja tytön joukkuevaatteet)

- 189€ harrastuskulut (cheerin kkmaksu ja sirkuslukukausi)

- 98,01€ puhelin

- 97,93€ terveys

- 89,50€ lapsille

- 75€ elektroniikka

- 73,79€ kotisälä

- 65€ oma hoitokäynti

- 56,72€ häälahja

- 50,34€ sähkö

- 31,88€ omat huvit

- 21,99€ suoratoistot (Hbomax mainoksilla ja Netflix yhdelle sekä pojan pelikkmaksu)

- 11,97€ liiton jäsenmaksu

- 10,15€ hygienia

- 10€ hyväntekeväisyys

- 3,50€ sisustaminen

Heinäkuun kuluseurannassa jo puhuin, että koira tarvii sterkan ja se on nyt hoidettu. Ei tullut vararikko, ei edes velkaa, mutta lupasin jo aikoja sitten itselleni, että kun tämä on hoidettu, ostan hurttaselle mahdollisimman hyvän pedin. Tätä alan seuraavaksi katella, mutta kiirettä ei ole.

Lapsille on tässäkin kuussa mennyt enemmän kuin kuukausiraha ja tulee menemään vastakin. Tähän asti olen yrittänyt väistää koenumeroista maksamista vaikka siitä on vähintään kerran vuodessa keskusteltu "koska kaveritkin saa". "Joo, kiva juttu, mutta tiiätkö, että kaveris vanhemmat ovat esim. lääkäreitä ja opettajia, joten kktulot on vähän toista kuin meillä." Sitä paitsi minusta olis ihan tervettä sisäistää, että koulussa tosiaan käydään ihan itseä varten eikä koenumeroiden vuoksi. 

Noh. Kesällä otin lusikan kauniiseen käteen, myönsin tappioni ja tein kummallekin oman hinnaston minkälaisista numeroista maksan minkäkin verran. Kokeillaan nyt tätä, kun tiedän molemman olevan perso rahalle ja molemmilla on vara nostaa numeroita. Poikanen ei ole vielä päässyt hyödyntämään uutta porkkanaa, mutta tyttö näyttää vievän miut konkurssiin. Tästä syystä menen konkkaan ihan mielelläni.

Vaatteita piti ostaa vähän jokaiselle. Itelle ostin myös varalle toiset (halvat) talvikengät. Toisilla kävelin viime talven ja ovat jo nyt rikki sisältä. Oikeasti ootan sitä päivää, kun voin yksiin kenkiin laittaa useamman satasen. Jos vaikka sitten saisi semmoset kengät, mitkä kestäis useamman vuoden. 

Viime talvena lupasin tytölle, että saa seuratalvitakin, jos on tänä talvena kisajoukkueessa. No, sanasta miestä ja kättä taskuun 122 euron arvosta.

Aikaisempina vuosina oon saanut tytölle sirkuskoulupaikan vapaaoppilaspaikkana, mutta ilmeisesti säästökuuri puree tähänkin. Opiskelevalla lähivanhemmalla menee liian hyvin vaikka osan elämisestä rahoittaakin lainalla, joten ei enää sossu puoltanut vapaaoppilaspaikkaa ja kansalaisopisto ei kuulemma voi myöntää ko. paikkaa ilman sossun puoltavaa lausuntoa. Ihan sama. Viime vuonna sain ohjeen hakea lääkärinlausunnon siitä, miksi tuo harrastus on lapselle tärkeä, mutta tänä vuonna ei edes odotettu tuota lausuntoa ennen kuin tuli hylkäävä päätös. Joka vuosi on vaihtunut näiden käsittelijä ja joka vuosi on saanut jännittää miten milloinkin käy. Mutta olkoon. Maksettu on.

Huomaa, että väsyttää, kun teksti hyppii. Viime viikolla oli neljä lähipäivää ja vielä tänäänkin käväisin Kuopiossa, joten nyt painun pehkuihin.